Tehokas argumentointi vakuuttaa asiakkaan
Someteksti, blogiteksti, uutiskirje, sähköpostiviesti, artikkeli, tarina… Mitä näitä nyt on. Jokainen teksti – puhuttu tai kirjoitettu – pyrkii vaikuttamaan tavalla tai toisella. Kun kirjoittaja pyrkii vaikuttamaan, hän haluaa saada muutoksen aikaan vastaanottajan ajattelussa tai toiminnassa. Jokaiselle yrittäjälle on tietysti tuttua huttua se, että pitäisi pystyä vakuuttamaan potentiaalinen asiakas ostamaan omia palveluita tai tuotteita. Asiakkaan pitää olla varma siitä, että olet alasi asiantuntija. Pelkkä väite siitä, että osaamisesi, palvelusi tai tuotteesi on huippua, ei riitä, vaan sinun pitää osata vaikuttavat perustelutavat. Tehokas argumentointi vakuuttaa asiakkaan!
Mistä lähteä liikkeelle?
Mistä sitten lähteä liikkeelle, kun haluaa vakuuttaa asiakkaan? Ennen kuin alat myllyttää hyviä perusteluja, mieti aina ensin tekstin:
a) tavoite
b) kohderyhmä ja
c) tekstilaji.
Tehokkaita argumentointikeinoja
Ja sitten argumentoinnin kimppuun! Oli väitteesi mikä tahansa ja missä tahansa yhteydessä, se pitää kyetä perustelemaan. Mitkä ovat siis tehokkaita argumentointikeinoja, joihin vedota? Kas tässä muutamia:
- mitatut havainnot (tieteelliset tutkimustulokset, tilastot)
- asiantuntijalausunnot
- hyöty tai haitta (kuka ja miten hyötyy? kenelle koituu haittaa?)
- syy-seuraussuhde
- faktat
- tunteet
- arvot (esimerkiksi luonto, kotimaisuus, kauneus)
- tarpeet (esimerkiksi stressittömyys, turvallisuus)
- muiden asiakkaiden kokemukset
- tapausesimerkki.
Argumentointivirheitä
Argumentoinnissa voi kuitenkin mennä myös metsään. Virheelliset perustelut kohdistuvat muuhun kuin itse asiaan, kääntävät keskustelun ihmisiin asioiden sijaan ja ovat epäloogisia. Vältä esimerkiksi näitä argumentointivirheitä:
- vetoaminen yleiseen mielipiteeseen (vaikka yleisesti ajateltaisiinkin jotakin, yleisyys ei tee siitä automaattisesti totta)
- kalteva pinta (käynnistää sellaisen tapahtumaketjun, jonka seuraukset olisivat peruuttamattomat ja yleensä negatiiviset, idea sama kuin sananparressa ”Jos pirulle antaa pikkusormen, se vie koko käden”)
- mustavalkoisuus (annetaan kaksi vaihtoehtoa, jotka asetetaan keinotekoisesti vastakkain, vaikka todellisuudessa vaihtoehtoja olisi useita erilaisia)
- vetoaminen yksittäistapaukseen (satunnaisesta yksittäistapauksesta ei voi tehdä yleistystä)
- harhautus (huomio viedään pois alkuperäisestä aiheesta)
- vetoaminen johonkin tutkimukseen yleisesti, mutta et tiedä kunnolla, mikä tutkimus on.
Kannattaa kuitenkin huomioida, että esimerkiksi kielellinen tehokeino kärjistys on eri asia kuin virheellinen argumentointi.
Summa summarum: Mitä monipuolisemmin ja laadukkaammin osaat perustella väittämiäsi, sitä vakuuttavampi ja uskottavampi olet. Ota siis neuvoista vaari ja argumentoi itsesi kilpailijasi ohi.